Category Archives: Ottelu

Raportti: ÅCF – CELT’S 24.4.2015

ÅCF – CELT’S 4-0 (1-0)

Kokoonpano:
2 Jauhiainen Sami C
3 Shuudifonya Ville (45′ 16 Manninen Niko)
6 Mäkelä Miro (59′ 38 Koskimäki Juho)
7 Roos Matias
10 Salminen Arttu
12 Laisto Harri (59′ 88 Leino Mikko)
23 Koskinen Juhani (45′ 18 Anttonen Sami)
50 Karlsson John MV
60 Berghem Emil
68 Ekman Juho (45′ 58 Kalliojärvi Alix)
76 Leppänen Petja

Käyttämättömät vaihdot:
29 Ketola Atte MV

Maalit:
44′ Salminen
48′ Leppänen
61′ Berghem
79′ Kalliojärvi

Ritarit lähtivät kauden toiseen otteluunsa ärsyyntyneenä avausmatsin tehottomuudesta. Ensisijaisena tavoitteena oli saada se kuuluisa ketsuppipurkki auki. Siispä pelin hallinnan lisäksi valmennus halusi nostaa prässiä ylemmäs, jotta vieraiden pelinrakentaminen katkaistaan jo ennen keskiviivaa. Päivän vastustaja, edesmenneen irkkubaari Castlen CELT’S (vai Celtics?)-niminen joukkue oli entuudestaan tuntematon ryhmä, mutta tasaisessa sarjassa on turha odottaa kevyttä iltapuhdetta edes nousijajoukkuetta vastaan.

No, jätkäthän toteuttivat sen mitä pyydettiin. Avausjaksolla ÅCF piti huolen siitä, että CELTS ei saanut juuri yhtään hyökkäystä aikaiseksi. Jos pallo hävittiin, se tapeltiin takaisin jo vastustajan kenttäpuoliskon puolivälissä. Castlen pojat keskittyivät pääasiassa pitämään maalinsa eteen parkkeeraamansa bussin pystyssä, sillä Ritarit puskivat sitä päin vasemmalta ja oikealta. Jakson lopussa näytti jo siltä, että tuloksena on jälleen yksi maaliton nelivitonen, kunnes A. Salminen pukkasi kulmapotkusta pallon häkkiin minuutti ennen taukovihellystä. Tulihan se sieltä kun riittävästi potkii.

Jos ensimmäinen maali ei vielä tuonut riittävästi uskoa omaan tekemiseen, niin viimeistään heti tauon jälkeen syntynyt P. Leppäsen 2-0 maali ravisteli apinat selästä. Petjankin kaapin tarjoili kulmapotkusta sangen hyviä kulmia koko illan jaellut H. Laisto. Parin maalin johdossa oli helppo pelata matsi loppuun, ja kun vieraatkin joutuivat työntämään bussinsa liikkeelle niin vaarallisempia paikkoja oli helpompi luoda. Puoli tuntia ennen loppua E. Berghem kävi paikkaamassa missaamansa pilkun tekemällä illan kolmannen ritarimaalin, ja ennen loppua A. Kalliojärvi karkasi läpiajoon viimeistellen loppulukemiksi 4-0.

Varsin tyylipuhdas voitto ÅCF:lle, josta on hyvä aloittaa valmistautuminen tulevaan hegemoniaotteluun Hirvensalon Heittoa vastaan. Kahden sarjapelin jälkeen nolla päästettyä maalia kertoo hyvästä joukkuepelaamisesta, sekä J. Karlssonin pitävistä hansikkaista tolppien välissä. Nyt kun maalitilikin saatiin kunnolla auki, niin ÅCF:lta voidaan odottaa entistä parempia otteita toukokuun kovissa otteluissa (Heitto, SCR, Wolves, KisaVeikot)

Raportti: ÅCF – TuWe2 15.4.2015

ÅCF – TuWe2 0-0 (0-0)

Kokoonpano:

3 Shuudifonya Ville
4 Lundgren Niclas
7 Roos Matias
10 Salminen Arttu
12 Laisto Harri
18 Anttonen Sami
20 Riihimäki Visa
31 Toriseva Eetu
50 Karlsson John
60 Berghem Emil
76 Leppänen Petja
6 Mäkelä Miro
13 Ketola Atte
24 Suomela Matias
38 Koskimäki Juho
52 Halén Jarno
58 Kalliojärvi Alix
68 Ekman Juho

Ritarien kauden avaukset ovat perinteisesti olleet myrkkyä, sillä vain kerran on ÅCF selvinnyt kevään ensimmäisestä pelistä voittajana (2013 vs. Ponteva). Tällä kertaa arpa heitti avausvastustajaksi Turun Weikkojen reservijoukkueen, joten helppoja pisteitä ei ollut taaskaan tarjolla. Edustusjoukkueen historian suurin tappio (1-8) on nimittäin samaisen vastustajan aikaansaannos.

tuwe_acf_parkilla_2015

 

Pirujen maalailut sikseen, sillä kentällä nähtiin lähes tismalleen se ÅCF, jota valmennusjohto on odottanutkin. Ritarit pitivät pallokontrollin itsellään, rakensivat hyökkäyspaikkoja kierrättämisen kautta, taklasivat, ja liikkuivat hyvin. Maalipaikkoja luotiin runsaasti, ja puolustus piti muurin lailla. Voitaisiin sanoa että ÅCF oli parempi kuin koskaan ennen tähän aikaan kaudesta. Siis voitaisiin, jos jätkät olisivat poimineet ne 3 pistettä kotiin, minkä olisi pitänyt tällä peliesityksellä olla silkkaa kosmetiikkaa.

Ritarien hyökkäysosasto nimittäin sortui jälleen kerran perisyntiinsä, ja tuhlasi jokaisen heille suodun maalintekopaikan. Vaikka on selvää että pallon häkkiin laittaminen on se futiksen vaikein osa-alue, niin eilen puitteet oli rakennettu kohdalleen. Hyökkäysosasto joutuu silti esittämään toiveen, että puolustus ja keskikenttä tulevat seuraavissa peleissä asettelemaan pallon vastustajan tyhjän maalin maaliviivalle valmiiksi, jotta ketsuppituubi saadaan avattua.

Muut osa-alueet toimivatkin sitten kuin junan vessat. Weikot saivat virkamiesmäisellä pelillään yhden maalipaikan, joka sekin tuli ÅCF-puolustuksen pienen virheen avustuksella. Tolppien välissä seissyt J. Karlsson tietysti torjui tämän puolittaisen läpiajon vaivattomasti. Matsin jälkeen pukuhuoneessa todettiin, että tällä esityksellä se kolme pistettä olisi pitänyt tulla, eikä pelillisesti ole tarvetta muuttaa mitään. Paitsi se, että sen nahkakuulan saa potkaista maaliin.

Lauantain ottelu Someron Voimaa vastaan on peruttu SoVo2:n luovuttua sarjasta, joten ÅCF on seuraavan kerran tositoimissa perjantaina 24.4 klo 1900, jolloin vastaan asettuu Celtics.

ÅCF ja FC NU pistejakoon

11.5.2014
FC NU – ÅCF 2-2 (2-2)

Tilastot

Yön Ritarit kohtasivat kauden 2014 neljännessä ottelussaan FC NU:n. Joukkueiden väliset kamppailut ovat historian saatossa olleet aina täynnä tunnetta, eikä punakortilta vältytty tälläkään kertaa. Ottelun lopputuloksena oli kuitenkin oikeutettu tasapeli.

ÅCF lähti otteluun aggressiivisesti ja painoi peliä FC NU:n kenttäpuoliskolle, vastustajan keskittyessä lähinnä vastahyökkäyksiin. Ensimmäisestä maalista vastasikin vierasjoukkue ÅCF, kun Harri Laisto vapautti upealla syötöllä laitapakki Sami Anttosen maalintekoon. Humis ei maalipaikkaan päästyään epäröinyt, vaan painoi pallon varmasti vasempaan alapesään, 0-1.

Kotijoukkue NU pääsi maalin jälkeen peliin paremmin mukaan ja varsinkin ritarilinjan taakse pelatut pystypallot olivat ÅCF-puolustukselle myrkkyä. Jatkuvasti oltiin askeleen jäljessä ja lopulta Nations Unitedin kärki karkasi mustapaidoilta ja tasoitti hienolla laukauksella pelin 1-1:een.

Ottelussa mentiin kovalla vauhdilla päästä päähän, mutta seuraavasta osumasta vastasi jälleen ÅCF. Tällä kertaa Laisto syötti kuulan Eetu Torisevalle, joka liukkaana luikkuna puikkelehti NU-pakiston läpi ja sijoitti veskarin puikoista tilanteeksi 1-2.

Johtoasema ei pitänyt tälläkään kertaa, vaan FC NU tasoitti pelin uudelleen. ÅCF-puolustus sekoili totaalisesti, eikä saanut edes kolmen miehen voimin yhden miehen hyökkäystä katki, vaan pallo oli toisen kerran upean pelin pelanneen Juuso Vuorisen selän takana, 2-2.

Enempää maaleja ei Parkin kentän illassa enää nähty, mutta yksi ulosajo nähtiin. Kovan ja rehdin kamppailun ainoa tahra syntyi parikymmentä minuuttia ennen loppua, kun Toriseva nykäisi hyökkäyspäässä NU-peluria hihasta. Tästä vapaapotku NU:lle ja kotijoukkueen pelaajan käsittämätön sekoaminen. Uhoa, pientä pääpuskua, toinen keltainen kortti, suihkuun ja matkalla vielä perinteiset “mä muistan sun naaman, katotaan kun nähdään” -huutelut.

ÅCF ei miesylivoimallakaan saanut ratkaisua aikaiseksi, vaan lähempänä voittoa oli FC NU. Vuorisen upea ylänurkkatorjunta piti kuitenkin numerot tasoissa ja tällaisista torjunnoista taitavat jopa monet Veikkausliiga-veskarit nähdä vain märkiä unia.

Yön Ritarien edustusjoukkueen kausi jatkuu lauantaina klo 14.30, kun Kupittaa 2:lle vieraaksi saapuu sarjaa johtava Peimari Utd.

Yön Ritareille kelvollinen päänahka kauden alla

Errea-piiricup 3.4.2014
JyTy – ÅCF 2-3 (2-2)

Tilastot

Yön Ritarit saivat kevään harjoituspelirupeamassa vastaansa vaihteeksi hieman kovemman vastuksen, kun piiricupin 2. kierroksella vastaan asettui Kolmosen Jyrkkälän Tykit. JyTy on toimittanut jo useana vuonna sopivaa roolia tason mittauksessa tarjoamalla ÅCF:n alakerralle hyvää harjoitusta tasaisen pommituksen teemalla. Järkevällä pelitavalla ja hyvällä asenteella on JyTyä ennenkin onnistuttu kiusaamaan, joten päävalmentaja Matias Roosin teema otteluun oli ilmeisen selvä.

Ottelun alla havaittiin, että molemmat joukkueet ovat kokeeneet jo harjoituskaudella kovia. Kotijoukkueella oli asettaa kokoonpanoon kokonaista 12 miestä vierasjoukkueen viittätoista vastaan. Toisaalta kukapa siellä vaihdossa olisi halunnutkaan jäähdytellä kylmällä Karvetilla. Koska kyseessä oli piiricupin ottelu, aloitettiin itse pelitapahtuma potkimalla tasoitusrankkareita Ritarien toimesta. Korostetaan nyt vielä, että ÅCF muiden piirin seurojen tapaan ei pidä näitä lahjapilkkuja kilpailuun kuuluvana asiana. Toisaalta, kun ne on sääntöihin kirjattu, niin on perin kummallista olla edes yrittämättä niiden torjumista. Jatkomahdollisuuksia ne kuitenkin parantavat ja treenimatsisaldo kasvaa täten ainakin yhdellä. JyTy päätti tänään jättää torjumatta, joten ottelu aloitettiin 0-2 numeroista Harri Laiston ja Petja Leppäsen upotettua rankkarit Antti Savolan “vartioimaan” maaliin.

Itse ottelu alkoi pelätyllä tavalla, kun JyTy otti komennon heti alkuminuuteista lähtien. Pallo pyöri kohtalaisesti pelaajalta toiselle, eikä vierasjoukkueella ollut kovinkaan hyviä aseita pallon riistämiseen. Suurin ero Kolmosen ja Vitosen joukkueiden välillä nähtiin pallottomien pelaajien liikkeessä. Tykeillä oli jatkuvasti tarjolla useampi syöttösuunta, kun taas ÅCF:n harvat pallonhallintajaksot kestivät korkeintaan kahden syötön verran päättyen yleensä onnettomaan roiskaisuun. Hieman yllättäen Tykit eivät prässänneet kuitenkaan ylhäältä asti, vaan keskittyivät poimimaan pallon takaisin lähempänä puolta kenttää.

Alun synkän puolituntisen aikana ritaripuolustuksen keskellä pelannut Leppänen oli ilmeisesti päättänyt tasoittaa illan lahjamaalit, sillä Petjan kantapääkompuroinnin ja pienoisen uinahduksen jälkitilanteista JyTy sai pelin tasoihin helpon oloisilla maaleilla alle 20 minuutissa. Toki siellä oli kymmenen muutakin hieman liian nöyristellen pelannutta mustapaitaa. Päästiinpähän aloittamaan peli jälleen nollatilanteesta.

Puolisen tuntia siinä kesti, että ÅCF sai hapuiltua pukukoppiin unohtuneen selkärangan takaisin paikalleen. Avausjakson viimeisellä vartilla ÅCF alkoi taklata, voitti jokusen kaksinkamppailun, sai yli viisi syöttöä putkeen omille ja loi muutaman hyökkäyksenkin. JyTyllä saattoi helpohkojen avausmaalien jälkeen tulla aavistus hyvänolontunnetta puseroon ja ÅCF pääsi peliin mukaan. Ottelun hallinta oli toki edelleen kotijoukkueella, mutta Ritarit saivat puoliajalle ripauksen uskoa omaan tekemiseen.

Puoliaika: 2-2

Tauolla kärkeen vaihdetun Jami Jaatisen hallihousujen johdolla ÅCF jatkoi nousujohteista iltaa. Prässiä nostettiin vahingossa pykälää korkeammalle, ja keskikenttäkin alkoi nousta mukaan hyökkäyspäähän. Avausjaksolla nähdyt yhden miehen rimpuilut ylhäällä vaihtuivat 4-5 pelaajan hyökkäyksiksi, joissa palloa saatiin ajoittain pidettyä hallinnassa myös JyTyn boksin lähettyvillä. Saman aikaisesti Tykeillä alkoi jalat painaa yhä enemmän, joten syöttösuunnat alkoivat loppua yläkerrassa. Niinpä JyTy ei esittänyt toisella jaksolla juuri muuta kuin tukun keskityksiä, joskin vaarallisia sellaisia. Keskikentän kaksinkamppailuissa Arttu Salminen, Jarno Halén, ja Visa Riihimäki tulivat selkeästi enemmän esiin kuin avausjaksolla. Puolustuspäässä jopa “Amiraalin” otteissa alkoi olla jotain tutumpaa, eikä enää sitä alun koomailua.

ÅCF:n pelin parantuessa loppua kohden alettiin katsomossakin jo luopua Tykkien voittomaalin pelosta ja siirryttiin odottamaan Yön Ritarien lopullista niittiä. Väsähtäneen Jaatisen paikalle takaisin kärkeen vaihdetulle Oskari Koivistolle siunautui lopulta kunnia työntää JyTyn puolustajaa selästä, jotta tämä ymmärsi antaa Oskarille paremmin tilaa tehdä voittomaali, kun ottelua oli jäljellä kymmenisen minuuttia. JyTy yritti lopussa vielä tasoitusmaalia, mutta ÅCF puolustus siivosi keskitykset kunniakkaasti pois. Tykkien vaarallisimmaksi paikaksi jäi ritarimaalivahti Juuso Vuorisen nyrkkeily-yrityksen jälkitilanteesta tullut veto kohti alakulmaa, jonka Juuso onnekseen ymmärsi itse torjua sivuverkkoon.

Huomionarvoisinta ottelussa oli lopulta se, että ÅCF:n taistelutahto kasvoi pelin edetessä sekä juoksukunto riitti vallan mainiosti Kolmosen joukkuetta vastaan. Voidaan jopa sanoa, että Tykit hyytyivät kentälle aiemmin kuin ÅCF. Talven lenkkiringit ja muut korvaavat neppailut alkavat näkyä myös pelikentillä, mikä on kauden alun lähestyessä erinomainen asia. Moni ritari joutui tänään pusertamaan täyden ysikymppisen, mutta väsymisen merkkejä ei liiemmin näkynyt.

ÅCF jatkaa piiricupissa kolmannelle kierrokselle, jossa vastaan asettuu Littoisten Työväen Urheilijat. LTU pelaa alkavalla kaudella myöskin Kolmosessa, joten vastus ei ainakaan heikkene. Ja niitä perkeleen tasoitusrankkareitakin joudutaan taas potkimaan. Ottelun ajankohta ei ole vielä selvillä, mutta tiedotusjaostomme tarkkailee tilannetta ja pitää teidät ajan tasalla.

Ritarit vaikeuksien kautta voittoon cup-avauksessa

Errea-piiricup 16.3.2014
LTU2 – ÅCF 2-4 (0-1)

Tilastot

Yön Ritarit pukeutuivat mustaan haarniskaansa ensi kertaa kaudella 2014, kun Errea-piiricupin avauskierroksella vastaan asettui alkavalla kaudella Vitosta samassa lohkossa pelaava LTU2. Ottelusta kehkeytyi ÅCF:lle yllättävänkin hankala, kun maalintekopaikkoja tuhlailtiin kuin viimeistä päivää ja toisella puoliajalla päästettiin vielä Työväen Urheilijat tasoihinkin. Rutiinivoitto kuitenkin lopulta Turun ylpeydelle maalein 4-2.

ÅCF:n käskyttäjä Matias Roos piti pukukopissa ennen ottelun alkua noin puolen tunnin palopuheen, josta tarttui ennenkuulumattoman paljon infoa myös suorittavan tahon päänuppeihin. Pääspekseinä kauden ensimmäiseen otteluun lähtiessä toimivat maltti pelinrakentelussa sekä kommunikointi kentällä.

Ottelu lähtikin odotetusti käyntiin mustapaitojen hallitessa palloa, eikä LTU päässyt avauspuoliskolla montaakaan kertaa hätyyttelemään Juuso Vuorisen vartioimaa ritarimaalia. ÅCF sen sijaan loi jatkuvalla syötöllä vaarallisia maalintekotilanteita keltapaitojen maalille, mutta ruuti oli niin märkää, ettei vastaavaa kosteutta löydy edes naisten alushousuista Amiraali Leppäsen hääriessä Turun yöelämässä.

ÅCF:llä oli ensimmäisellä puoliajalla noin 47 täydellistä avopaikkaa, joiden mokaaminen vaati hyökkäyskalustolta huomattavasti harvinaisempaa taitoa kuin onnistuminen. Tuhlaajapojat hämmästyttivät yleisöä kuitenkin uskomattomilla ohi- ja ylilaukauksilla. Ritarihyökkääjä Niclas Lundgren hakeutuikin jo hyvissä ajoin kentän laidalle Aleksi Moilasen mentaalivalmennukseen, hukattuaan ensin puolisenkymmentä sadantuhannen euron maalintekotilaisuutta.

Kerran Yön Ritarit kuitenkin avauspuoliskolla onnistuivat maalinteossa, kun debytantti ja talven harjoituksissa pirteästi esiintynyt Oskari Koivisto karkasi jälleen yhteen läpiajoon, harhautti LTU-veskarin tyylikkäästi ja siirsi pallon pesään. Ensimmäinen ottelu ÅCF-paidassa ja ensimmäinen maali, hienoa Osku!

Sulaminen lähellä

Sama meininki jatkui osittain myös toisella puoliajalla, mutta jo 52. minuutilla Ritarit osuivat uudelleen. Kristiinankadun Ronaldo, valkoisessa smurffipipossaan noin 72 paitsioon ottelussa ennättänyt Harri Laisto, laukoi nahkakuulan vasemmalla jalalla tolpan kautta häkkiin. Tärkeä maali ÅCF:n omalle pikku diivalle.

Kahden maalin johtoaseman myötä pelistä katosikin hieman fokus ja maltti. 70. minuutin tienoille ajoittui Yön Ritareille yönmusta kolmeminuuttinen, jonka aikana LTU painoi pelin täysin puskista tasoihin. Näitä takaiskuosumia emme mielellämme muistele, mutta jotain erikoistilannetta ja kommunikaatioerhettä siinä oli. Kehut kuitenkin littoislaisten osumisprosentille, joka oli “muutaman” prosenttiyksikön verran korkeampi kuin ritarien vastaava.

ÅCF ihmetteli tasoitusmaalin jälkeen hetken, että “mitäs v*ttua tässä nyt tapahtui”, jonka jälkeen ohjat otettiin taas omiin käsiin. Voittomaali syntyi 84. minuutilla Jarno Halénin antamasta kulmapotkusta, jonka LTU:n oma pelaaja puski melko näyttävästi tolpan kautta omaan verkkoon.

Kun ottelu alkoi olla lopussa ja ero vain maali, niin kotijoukkue LTU alkoi luonnollisesti hyökätä melko riskillä. Tästä oli seurauksena vielä yksi ÅCF-osuma, kun kapteeni Sami Jauhiainen karkasi katkon seurauksena nopeaan vastahyökkäykseen ja pyssytti pallon voimalla ohi vastustajan veräjänvartijan.

Yön Ritarien kauden avausmatsissa oli paljon hyvää ja tästä on mainio jatkaa. Erityismaininta ensimmäisen ottelunsa ÅCF-paidassa pelanneille Koivistolle ja keskikentän dynamo Visa Riihimäelle, joiden esitys kertoi sen, että täksi kaudeksi ritariryhmä on saanut joukkoonsa kaksi selkeää vahvistusta. Errea-piiricupin toisella kierroksella vastaan asettuu vanha tuttu Jyrkkälän Tykit. Ottelu pelataan torstaina 3.4.